Nyt vituttaa. Ihan suoraan sanottuna. En aio kaunistella asiaa yhtään. Koko päivän on vituttanut.

Palasin tänään töihin. Pitkästä aikaa, viikon tauon jälkeen. Aamuvuoroon. Herääminen oli vaikeaa, silmät turvoksissa. Pääsin kuitenkin töihin ilman suurempia tuskia. Päivä meni normaalin työvitutuksen puitteissa. Töihin meno jännitti kyllä etukäteen. Mutta olen iloinen että menin töihin. Oli kiva nähdä ihmisiä, vaikkei ne niin miellyttäviä kaikki olekkaan. On hieman vaikeaa, kun työpaikalla kukaan (paitsi pomo) ei tiedä abortistani. Siellä ei ole ketään niin läheistä, että haluaisin kertoa asiasta. Olen kai tarkoituksella jättäytynyt vähän ulkopuolelle, olen ollut niin epävarma. Töissä ajattelin, että olisipa ihanaa, jos joku kaverini olisi siellä töissä. Olisi edes yksi luottohenkilö, jolle voisi mennä avautumaan kesken päivän. Mutta eipä ole.. Oli kuitenkin mukavaa päästä taas vähän normaaliinkin elämään.

Noh.. Toinen askel normaalia elämää kohti. Kävin tänään salilla, kolmen viikon tauon jälkeen. Minulla on viimeksi ollut niin pitkä tauko kuntosalitreenistä noin vuosi sitten. No, nyt ehkä oli ihan painava syykin. Jännitti mennä salille. Toisaalta olin myös innoissani. Pelotti miten kroppa reagoi. Aloitin kevyesti, oikeastaan ihan sopivasti. Aluksi tuntui tosi hyvältä. Treenin loppupuolella aloin katsella itseäni peilistä hyvin tarkkaan. Ensin katsoin, että onpas rasvaa kertynyt vatsaan ja lantiolle. Käsissä näyttäisi olevan selluliittia oikeassa valaistuksessa. Yläkropassa lihakset on yhtä tallessa, olkapäät ja muut lihakset erottuu hyvin. Jalat on hieman surkastuneet. Peppu ja jenkkikset on levinnyt epämääräisen muotoiseksi palloksi, tai ainakin siltä näytti, kun istui penkillä. Yök. Sitten aloin ajatella, mitä kaikkea kehoni on joutunut kokemaan. Raskauden alku, kaikki hormonaaliset muutokset ja niiden myötä pahoinvoinnit.. Kauhea määrä kohdun supistelua aiheuttavia lääkkeitä.. Monta päivää kohdun supistelua.. Kipulääkkeitä, antibiootteja.. Ne kivut keskeytyspäivänä.. Tuli tosi paha mieli ja aloin melkein itkeä, kun ajattelin asiaa. Mutta selvisin.

Nyt yhtäkkiä tuli tosi huono olo. Oksettaa ihan tosi kovasti. En tiedä pitäisikö mennä oksentamaan.. Vai syödä jotain.

Poikaystävän kanssa on riita menossa. Se teki taas "oharit". Olen niin, niin pettynyt siihen. En vain ymmärrä, miksi se toimi niinkuin toimii. En tiedä mitä pitäisi tehdä tai ajatella. Tekisi mieli sanoa, että pidetään taukoa. Suututtaa niin paljon. Mutta kuitenkin rakastan sitä.